Siirry pääsisältöön

Enni Mustonen: Sidotut - Järjen ja tunteen tarinoita #4

"-Pietarissa on tehty vallankumous, hän sanoi ja näytti äkkiä niin uupuneelta, että minun oli autettava hänet sisälle tampuuriin istumaan. -Väkijoukko päästi meidät vapaaksi, mutta siellä taistellaan vieläkin. Junassa ne väittivät että keisari on luopunut vallasta."
Enni Mustonen:
Sidotut - Järjen ja tunteen tarinoita
Otava 2007
Äänikirjan lukija Erja Manto
Kesto 10h 57min.
Hilmasta ja Anna-Sofiasta kertova historiallinen romaanisarja on jatkunut neljänteen osaansa saakka. Sidotuissa päästään näkemään, mitä Nimettömistä, Mustasukkaisista ja Lipunkantajista tutuille naisille läheisineen kuuluu. Ei ole kotimaan meno juuri rauhoittunut, vaan kuohuntaa on luvassa 1910-luvulla edelleenkin, kuten historiasta tiedetään.

Vuoden 1913 eduskuntavaaleissa ei kumpikaan sarjan päähenkilönaisista kohtaa menestystä. Hilma ei "liian herraskaisena" pääse edes ehdokkaaksi, Anna-Sofia puolestaan jää valitsematta vaikka listoilla onkin. Kun Hilman puoliso Veikko ei saa töitä, on perheen helppoa tehdä suuri päätös ja lähteä valtameren taakse Amerikkaan. Anna-Sofia puolestaan päätyy valitsemaan järkiavioliiton, joka osoittautuu toisenlaiseksi kuin ehkä kumpikaan osapuoli etukäteen odotti.

Jos ei yksityiselämä pelkkää auvoa ole, ei ole yhteiskunnallinen tilannekaan helppo. Kansakunta astelee tarmolla kohti itsenäisyyttä, mutta kivutta se ei käy. Santarmien valvonnasta vallankumoukseen ja suurlakosta sisällissotaan kulkevat suomalaiset, ja Hilmakin saapuu Amerikasta takaisin kotimaahan juuri parahiksi nähdäkseen sen, mihin kansakunnan kahtiajakautuminen voi maan ajaa.
Pikkuinen parkui raivokkaasti. Sen huutoon hukkuivat ampumisen äänet. Vain vatsanpohjassa tuntuva jytinä paljasti taistelun jatkuvan yhä. "Varokaa", Miina ehti huutaa, kun pihan puolen ikkuna helähti rikki ja luoti napsahti kaakeliuunin nurkkaan lohkaisten siitä palan pois.
Romaanisarjan neljännen osan myötä Anna-Sofia ja Hilma ovat tulleet yhä lähemmäs. He ovat eläviä hahmoja, joiden myötä Suomen historia piirtyy esiin vahvana kuvaelmana, jossa on kyse sekä yksilöistä että yhteiskunnasta. Tarmokkaat naiset ovat omanlaisiaan edelläkävijöitä, jotka rakentavat omalta osaltaan kotimaataan.

Sen olen ymmärtänyt, että Sidottujen myötä joudun valitettavasti jättämään romaanisarjan päähenkilöille hyvästit. Järjen ja tunteen tarinoiden viimeinen osa kuulemma hyppää ajassa aimo harppauksen eteenpäin.

Enni Mustonen on taitava tarinankertoja, joka onnistuu luomaan vakuuttavan kuvan viime vuosisadan alun elämästä. Erityisesti tämä neljäs osa onnistuu koskettamaan ja herättämään tunteita. Suosittelen lämpimästi historiallisen romaanin ystäville!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok