Siirry pääsisältöön

Enni Mustonen: Nimettömät - Järjen ja tunteen tarinoita #1

"Niiasin uudestaan ja sopersin typertyneenä jonkinlaisen kiitoksenkin. Vasta hetken päästä ymmärsin äidin ja apteekkarskan puheista, että minun pitäisi lähteä Helsinkiin uuteen palveluspaikkaan. 
- Muistaahan Hilma minun sisareni Augusta Ahlstedtin, joka poikkesi meillä uutenavuotena matkalla asessori Lagerborgin hautajaisiin?"
Enni Mustonen:
Järjen ja tunteen tarinoita - Nimettömät
(Otava 2004)
Äänikirjan lukija Erja Manto
Kesto 8h 16min.
Nimettömät avaa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan, joka kuvaa itsenäistyvän Suomen historiaa kahden nuoren naisen elämänpolkujen kautta. Hilma on piikatyttö, josta kasvaa vahva ja itsenäinen ompelijatar. Anna puolestaan on pappisperheen tytär, jolla on aikaa haaveilla ja mahdollisuus opiskella. Molemmat päätyvät Helsinkiin Augusta Ahlstedtin katon alle: Hilma piiaksi ja Anna tätinsä kaitsemaksi opiskelijaksi. Vaikka naiset ovat eri yhteiskuntaluokista, syntyy heidän välilleen yhteys.

Historiallisen sarjan avausjakso sijoittuu 1800-luvun loppuun, kun isänmaallisuus nostaa päätään ja toisaalta idästä kantautuu ajoittain huolestuttavia uutisia. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä Anna ja Hilma elävät omaa elämäänsä, tekevät omia valintojaan ja kasvavat kohti aikuisuutta. Vaikka toinen on piika ja toinen parempiosainen opiskelija, ovat molemmat eräänlaisia rajojen rikkojia. Hilma ei liiemmin kuvia kumartele ja Anna puolestaan haluaa opiskella ja hankkia ammatin itselleen.

Kiinnostavinta antia tässä romaanisarjan osassa on luokkayhteiskunnan kuvaus. On mielenkiintoista, miten päähenkilöiden asemat vaikuttavat heidän tekemisiinsä niin paljon. Ajankuva on mielestäni hyvinkin todentuntuinen, ja vaikka Mustosen romaanit käsittääkseni historialliseen viihdekirjallisuuteen lasketaan, on tarjolla paljon muutakin kuin kepeää romantiikkaa. Henkilöhahmot ovat hekin kiinnostavia, ertiyisesti Anna ja Hilma, joskin Augusta Ahlstedt on ainakin näin alussa melko yksiulotteinen. Eräänlainen rajojen rikkoja silti hänkin: 1800-luvun lopussa matkusteleva ja itsellinen nainen ei tainnut olla kovin usein vastaan asteleva olento.

Tämän kuuntelin äänikirjana samoin kuin jo aiemmin sarjan kakkososan, joka on nimeltään Mustasukkaiset. Nyt on kakkososa uusintakuuntelussa ja sarjan seuraavat osat odottavat puhelimessani vuoroaan.

Tästä historiallisesta romaanista on kirjoitettu myös seuraavissa blogeissa: Kirjamielellä, Luettua ja Sivujen sanat.

Helmet 2017: 38. Kirjassa mennään naimisiin.

Kommentit

  1. Olen monta kertaa ajatellut kuunnella tämän sarjan äänikirjoina, mutta aina se on vaan jäänyt. Erja Manto lukijana on minulle todellinen vetovoimatekijä, sillä olen tähän mennessä pitänyt juuri hänen lukemistaan äänikirjoista eniten. :)

    ps. blogisi ulkoasu on ihanan raikas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äänikirjana tämä, kuten myös sarjan toinen osa, toimi mielestäni oikein hyvin. Kannattaa siis kokeilla! Kiitos!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat