Saara Turunen: Sivuhenkilö

"Haluaisin sanoa hänelle, että hän oli väärässä, että hän ei ollut ymmärtänyt kirjaani, että se on parempi kuin hän oli tajunnut, että hän ei ollut lukenut sitä tarpeeksi huolellisesti tai käsittänyt sitä, mitä oli lukenut. Haluaisin kysyä häneltä, että entä jos kaikki aikojen saatossa kirjoitetut identiteettiä pohtivat teokset, taiteilijoiden omakuvat ja miehiset odysseiat olisi kuitattu sanomalla, että ne kertovat vain siitä, miten minusta tuli minä, mitä länsimaisesta kirjallisuudesta olisi ylipäätään jäänyt jäljelle? Päätän silti, että yrittäisin olla viileän asiallinen."

Saara Turunen:
Sivuhenkilö
(Tammi 2018)
233 sivua
Äänikirjan lukija Anni Kajos,
kesto 7 t 12 min.

Saara Turusen toinen romaani Sivuhenkilö on kuvaus esikoiskirjailijan elämästä siinä vaiheessa, kun kirja on julkaistu, kun kirja on päätynyt lukijoiden ja kriitikoiden käsiin, kun kirjailijan elämä jatkuu samanlaisena kuin ennen mutta kuitenkin erilaisena. Elettyä elämää on takana mutta edelleen romaanin kertoja tuntuu etsivän omaa paikkaansa ja miettivän, mitä pitäisi tehdä, millainen olla.

Sivullisuutta Sivuhenkilö kuvaa osuvasti. Nimeämättä jäävä minäkertoja on itsellinen mutta aika ajoin tuntee, että se ei muiden mielestä ole hyvä. Varsinaisesti yksinäinen hän ei ole, sillä lähellä kyllä on ihmisiä, joiden kanssa viettää aikaa, vaikkei miestä ja lapsia olekaan. Mutta yksin hän usein on, ja ajoittain yksinäinenkin.

——sillä kun itse ryhtyy tekijäksi,
joutuu pyörremyrskyn silmään,
ovat asiat paljon monimutkaisempia
kuin sivusta tarkasteltaessa.
Tämä sama koskee kai myös elämää.
Ja siksi olenkin mieluiten yksin kotona,
katselen lasin läpi maailman tapahtumia.
Minulla on aikaa.

Sivullisuuden ja yksinäisyyden ohella tärkeänä seikkana nousee esiin maailman miehisyys. Vaikka olemme tasa-arvoisia, emme sitä kuitenkaan loppujen lopuksi ole, ja sen Turusenkin romaani osoittaa. Kertoja kyseenalaistaa kirjallisuuden kaanonin, joka on kovin miehinen, ja laatii oman listansa, jossa on vain naisten kirjoittamia teoksia. Toisaalta kertoja myös asettuu avuttomaksi naiseksi ja tarvitsee siskojensa miehiä apuun hoitamaan miesten töitä.

Pidän paljon Saara Turusen tyylistä. Kertojan ääni on lakonisen humoristinen, ironinenkin, ja kieli on sujuvaa. Arkisesta elämästä nousee monenlaisia ajatuksia, joissa riittää pureskeltavaa.

Tuija pohtii bloggauksessaan kiinnostavasti sekä totuuden ja kuvitellun suhdetta että kritiikkiä. Romaanista kirjoittavat myös esimerkiksi Kirjaluotsi ja Kirjakko ruispellossa.

Helmet 2018: 16. Kirjassa luetaan kirjaa.