Siirry pääsisältöön

Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut

"Pystyn pitämään kaiken tapahtuneen poissa mielestäni, koska mikään täällä ei yhdistä minua entisiin aikoihin ja ennen tuntemiini ihmisiin lukuun ottamatta selkääni jääneitä jälkiä, jotka ovat vaalenneet sen verran, että näyttävät syntyneen menneisyydessä, jota ei tarvitse enää ajatella."
Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut
(Tammi 2016)
Alkuteos All the Birds, Singing 2013
Suomentanut Sari Karhulahti
285 sivua
Kaikki laulavat linnut -romaanin päähenkilö on nainen, jolla on miehinen nimi. Jake Whyte asuu lähes erakkona saarella Iso-Britanniassa. Hän hoitaa lampaitaan, joita joku nimetön voima alkaa tappaa. Tuo nimetön voima muodostaa teokseen uhan, joka kasvaa ja elää Jaken päässä muotoutuen tavallaan menneisyyden luomaksi varjoksi, joka seuraa naista koko ajan.

Jaken menneisyys sitten. Tarina liikkuu niin Iso-Britanniassa kuin Australiassa. Lukijalle selviää pian, että Jake on lähtenyt toiselta puolelta maailmaa yksinäiselle saarelleen, ja jotain pahaa on selvästikin tapahtunut. Jake on paennut, mutta mitä?

Evie Wyld kerii Jaken tarinaa auki taitavasti, pala kerrallaan. Nykyhetki Iso-Britanniassa ja menneisyys Australiassa vuorottelevat, ja kirjailija säästää lähes viimeisille sivuille saakka sen, mitä niin kauheaa tapahtui, että Jake päätyi karulle ja raadolliselle matkalleen, jättämään perheensä ja kotinsa. Tarina pitää otteessaan vakuuttavasti.

Kaikki laulavat linnut on synkän kaunis ja surullinen tarina siitä, miten kaikki voi mennä yhden asian seurauksena vikaan. Se on sekoitus raakaa elämää ja muistoja, kaipuuta, raadollisuutta, yksinäisyyttä ja pienten hetkien kauneutta. Yhtenä teemana on anteeksianto, jota tarina haastaa myös lukijansa pohtimaan. Voiko minkä tahansa antaa anteeksi vai onko asioita, joita ei voi hyväksyä?

Jaken hahmo on rakennettu taitavasti. Hän on hyvin ristiriitainen lihaksikkuudessaan ja miehisyydessään, toisaalta hauraudessaan ja rikkinäisyydessään.

Evie Wyld kirjoittaa kaunista kieltä, jolle Sari Karhulahden suomennos tekee kunniaa. Romaanin painostava tunnelma syntyy hienovaraisesti ja tarina vetoaa tunteisiin. Rakenteeltaan teos on erittäin onnistunut: se vie lukijan myrskyn silmään pienin askelin, eikä perääntyä voi, sillä myrsky vetää mukaansa. Vaikuttava, mieleenjäävä teos on voittanut EU:n kirjallisuuspalkinnon.

Kaikki laulavat linnut -romaanissa on myrsky, joka osoittautuu merkittäväksi Jaken kannalta. Siksi Helmet 2016 -listalta rastitaan nyt kohta 32. Kirjassa on myrsky.

Romaanista muualla: Lukuisa, Hemulin kirjahylly ja Lukutoukan kulttuuriblogi.

Kommentit

  1. Tämän haluaisin lukea. Luen juuri upeita kotimaisia, mutta pari käännöskirjaakin houkuttaa nyt tavattomasti. Tämä on toinen, ja kuulostaa kyllä tosi hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä vaikutuin ja vakuutuin tästä suuresti.

      Poista
  2. Tämä oli kyllä omalla, erikoisella tavallaan hieno. Tässä on niin monta asiaa jotka tekevät tästä omaperäisen ja sitä kautta todella hienon kirjan, ettei tästä voi olla oikein tykkäämättä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Määrittelet kirjan hyvin, se tosiaan on omalla, erikoisella tavallaan hieno. Tarina sykähdyttää yhä vieläkin.

      Poista
  3. Tämä kiinnostaa todella paljon, kuulostaa niin upealta tuo
    "synkän kaunis ja surullinen tarina".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tästä niin innostunut, että toivoisin monen päätyvän tämän pariin.

      Poista
  4. Kertakaikkiaan vangitseva teos! Ahmin päivässä. Vain koiran ulkoilutuspakko katkaisi lukemisen. Päästyäni loppuun oli ruvettava etsimään muiden lukukokemuksia, sillä kaikkihan me koemme lukemamme omalla tavallamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä todella yllättävä teos. Vangitseva, kuten toteatkin. Luin kirjan loppuun jo jonkin aikaa sitten, ja yhä edelleen sen tunnelma on vahvasti mielessäni.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…