Siirry pääsisältöön

Tatu Kokko: Rob McCool ja Krimin jalokivi

"Jätti huomasi Robin ja hyppäsi neidon eteen. Rob ennätti ajatella, että hirviön kengissä täytyi olla jonkinlaiset pienet leijuntasäiliöt, teknologiaa, jota ei pitänyt olla olemassakaan, mutta niin ketterä liike ei tuntunut lainkaan mahdolliselta. Jätin ylemmät kädet tavoittelivat pistooleita ja suuri käsi ojentui kohti sapelin kahvaa."


Tatu Kokko: Rob McCool ja Krimin jalokivi
(Icasos 2015)
284 sivua

Tatu Kokko on työstänyt nuortenkirjansa Rob McCool ja Krimin jalokivi käsikirjoitusta verkossa yhdessä nuorten kanssa. (Prosessissa mukana olleiden nuorten nimet löytyvät kirjan lopusta, ja heitä on varsin paljon.) Tästä kiinnostavasta prosessista kuultuani tartuin mielelläni lopulliseen tuotokseen, kovakantiseen ja lähes 300-sivuiseen kirjaan, kun kirjailija sitä minulle tarjosi.

Alussa kirjan päähenkilö Rob McCool on seitsemänvuotiaana retkellä kaksosveljensä Filburin ja isoveljiensä Markin ja Apollon kanssa. Pojat ovat kaukana kotoa - luvatta tietenkin - ja päätyvät seikkailuun, joka on vähällä lopettaa Robin tarinan alkuunsa. Niin ei kuitenkaan käy, vaan ajassa siirrytään eteenpäin seitsemän vuotta. Vaikka alkuun mietin ensimmäisen osan tarpeellisuutta, tuli se myöhemmin kyllä perusteltua.

Kirjassa eletään maailmassa, joka on huterasti vakaa. Novgorodin prinssi valmistautuu sotaan, ja avainhahmoksi nousee salaperäinen Pandora, koodinkantaja. Häntä kuljettavan aluksen kimppuun hyökätään, ja McCoolin veljekset osuvat keskelle tapahtumien keskipistettä. Neito on pulassa useammankin kerran, mutta niin ovat vauhdikkaat veljeksetkin.

Tämä nuortenromaani on vauhdikas yhdistelmä toimintaa ja kansanperinnettä, pohjoista luontoa eristäytyneine kylineen ja huimaa teknologiaa viestimineen ja leijulautoineen.
Asha oli kytkenyt ajatuksensa prismaporttien kautta skandien tietojärjestelmään. Hän ei tarvinnut ulkopuolisia johtimia tai laitteita. Prosessorit ja signaalisuodattimet oli rakennettu suoraan hänen vartaloonsa, ja hän käytti lentopurtta vahvistimena.
Rob McCoolin ja hänen kumppaneidensa maailma on kiehtova yhdistelmä menneisyyttä ja tulevaisuutta. Elämä on varsin alkukantaista, mutta silti mukana on teknologisia apuvälineitä, jotka eivät todellakaan ole arkipäivää - ainakaan vielä. Elokuvamaista menoa siivittää mukava huumori, ja käänteitä tarinassa riittää niin, että aika ei tule pitkäksi.

Rob McCoolin seikkailuihin ovat tutustuneet myös Krista, Anu, Mari ja MarikaOksa.

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. On tosiaan, ja olisikin kiva kuulla jonkun nuoren lukijan ajatuksia tästä.

      Poista
  2. Minäkin kuulisin mielelläni, mitä nuoret lukijat - erityisesti pojat - pitävät tästä. Minö itse pidin kovasti. Oli hauskaa, miten meille täysin uusi teknologia oli Rob McCoolin maailmassa jo vanhentunutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidin erityisesti siitä, miten teknologia ja perinteinen elämäntapa asetettiin rinnakkain.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat