Siirry pääsisältöön

Karoliina Timonen: Kesäinen illuusioni

"Illan hämärtyessä huomasin Olavin palanneen kaupunkireissultaan. Soudin iloisena Variskallioon, koputin oveen ja astuin sisään. Olavi tyhjensi vielä ostoskassejaan. Hän vaikutti jotenkin levottomalta, kiihtyneeltä."
Karoliina Timonen: Kesäinen illuusioni
(WSOY 2015)
168 sivua
Juhannusreissua valmistellessa luin Lumiomenan Katjan käskyn juhannuskirjasta ja pakkasin viime hetkellä mukaan Karoliina Timosen romaanin Kesäinen illuusioni. Olin ajatellut säästellä kirjaa kesäisiin hellepäiviin, mutta niin vakuuttavasti Katja puhui, että päätin tarttua romaaniin suunniteltua aiemmin. Enkä välttämättä lukisikaan romaania hellepäivinä vaan mieluumminkin myöhäisinä, kuulaina kesäiltoina, kun kesätuuli hiljaa liikuttaa verhoa ikkunassa.

Romaanin päähenkilö ja minäkertoja on Klarissa, joka on paennut kesäksi Piiliniemen saareen kirjoittamaan romaaniaan ja tavoittamaan itsensä. Avioliitto Mikaelin kanssa ei varsinaisesti ole karikolla mutta jonkinlaisella välipysäkillä ainakin, ja Klarissa haluaa saada yksinäisessä saaressa aikaa paitsi kirjoitustyölleen, myös itselleen.

Piiliniemen lähellä sijaitsee Variskallio, ja sinnekin saapuu pian kesäasukas. Hän on salaperäinen Olavi, jossa on jotain kiinnostavaa ja joka on selvästi kiinnostunut Klarissasta. Jotain heidän välissään kuitenkin on, eikä tilannetta helpota miehen poika, Cédric, joka saapuu isänsä luokse Ranskasta. Klarissan suunnittelema kirjoittaminen jää sivuun, kun huomion vievät naapurisaaren miehet ja salaperäinen muori Kaika, joka varoittaa Variskalliosta.

Kesäinen illuusioni on mystinen, tunnelmaltaan vahvan latautunut romaani, joka virittyy psykologiseksi trilleriksi. Se vetää mukaansa ja nivoo kiehtovasti yhteen vanhoja uskomuksia ja nykyaikaa sekä sisältää kosolti viittauksia niin kirjallisuuteen kuin musiikkiin. Romaani on kuin hellepäivä, jossa on jotain myrskyä enteilevää. Tarina etenee vaivatta ja sen ehdoton vahvuus on kaunis ilmaisun tapa, joka hengittää lempeän kesätuulen lailla, vaikka romaani itsessään on hyvinkin tiivis, vailla ylimääräisiä koukeroita.  Karoliina Timosen romaani on ehdotonta kesäluettavaa, satoi tai paistoi!
Aamupäivää säesti pajulinnun melankolinen laulu. Se toi mieleeni lapsuuden kesät, mutta ei mollistaan huolimatta saanut kaihoisaksi, kuten kuikan sydäntäviiltävä huuto, joka kaikui järveltä iltaisin.
Romaanista muualla:
Kiitos kustantajalle kesälukemisesta!

Kirjankansibingosta tuli ensimmäinen bingo, kun
Kesäinen illuusioni rastitti kohdan Abstrakti kuvio.

Kommentit

  1. Olen lukenut tästä kirjasta muutaman positiivisen blogiarvion ja positiivinenhan tämä sinunkin kirjoituksesi on. Lukisinko? Katsotaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tosiaan pidin tästä. Oivaa kesälukemista! :)

      Poista
  2. Kiva, että otit käskyn vastaan. :) <3 Kesäkirja termin kaikissa merkityksissä!

    VastaaPoista
  3. Tästä kirjasta olen nyt lukenut niin monta positiivista arviota ja esittelyä, että tämä on varmaan pakko etsiä käsiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen. Hyvää ajanvietettä kesäiltoihin ja -öihin. :)

      Poista
  4. Kiitos inspiraatiosta! Tämä siis mukaan lomakirjaksi mökin rantaan. Kesän lämpö iholla, tuulessa hiljaa heiluvat kaislat ja edessä siintävä ulappa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Hanna! :) Lukuolosuhteesi kuulostavat ihanteellisilta.

      Poista
  5. Oi, mainiolta kesäkirjalta kuulostaa! Luin tuon Katjan juhannuskäskyn myös ja ajattelin, että jos sopiva paikka tulee, tartun tähän. Kiitos antoisasta arviosta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio kesäkirja tämä todella on. Kiitos kommentistasi!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok