Siirry pääsisältöön

Pasi Luhtaniemi: Viattomat

"Anni, minä ajattelen sinua nyt.
Rekka jyrähti käyntiin ja nitkahti liikkeelle. Pihla oli laittanut aamulla uuden uutislinkin. Olin lukenut sen, ja kai siksi pyörit taas ajatuksissani. Leikkeessä luki, että poliisi oli tunnistanut Paatselän ruumiin."

Pasi Luhtaniemi: Viattomat
(Kustannus Aarni 2014)
221 sivua
Pasi Luhtaniemen romaani Viattomat alkaa prologilla, joka jättää jälkeensä hämmennystä ja paljon kysymyksiä. Kun kirjan päätyttyä palaa alkuun, loksahtavat monet palaset kohdalleen mysteerin ratkettua.

Ja mikä tuo mysteeri sitten on? Se on kysymys, mitä tapahtui nuorelle Annille, joka tuli kesäisin isovanhempiensa luokse ja ystävystyi naapurin Pyryn ja tämän sisarusten kanssa. Kun Annin ruumis löytyy, ei kysymys Annin kohtalosta jätä Pyryn pikkusiskoa Pihlaa rauhaan, ja hän alkaa tehdä omaa salapoliisityötään. Kiinteästi mysteeriin nivoutuu toinenkin kysymys: miksi Pyry kaikkosi maailmalle samaan aikaan, kun hänen tyttöystävänsä Anni katosi? Vastauksia etsiessä liikutaan niin nykyajassa kuin vuosien takana, kesän lomatunnelmissa ja salaisuuksissa, joita ei ole voinut kertoa kenellekään. Mutta sitten tulee aika, jolloin salaisuuksien täytyy paljastua ja Pyryn on palattava kohtaamaan menneisyytensä. Tarinan nykyhetkestä palataan takaumin menneisyyteen ja avataan samalla verhoa, jonka raosta kurkistetaan pienen naapuruston elämään.

Viattomien hahmogalleria on kiinnostava. Pyryn pikkusisko Pihla on ollut Annin kadotessa nuori - liian nuori - ymmärtääkseen kaikkea mutta yksityiskohtien selvitessä hän ymmärtää hyvinkin paljon.  Tärkeänä sivuhenkilönä tarinassa toimii komisario Eero Vuorinen, joka on jäänyt eläkkeelle eikä ole enää kiinnostunut vanhojen tapausten ratkomisesta - periaatteessa. Hänestä syntyy kuitenkin hyvin miellyttävä, ihmisläheinen vaikutelma, kun hän tutustuu Pihlaan ja tämän toiseen veljeen, Peetuun. Annin äidin ja isovanhempien kautta hahmottuu sukupolvien ketju, ja Pihlan, Pyryn ja Peetun äiti on erikoinen taidehörhö, kun taas isä on monessa suhteessa äidin vastakohta.

Henkilöiden mukanaan kantamat salaisuudet asettuvat vasten kaunista kesää luoden auringonpaisteeseen varjoja, jotka on saatava häivyttää, jotta taakat harteilta putoaisivat. Miljöötä on kuvattu vahvasti, ja sen verran paljon tarinan arvoitukset kiinnostavat, että kirjan sivut kääntyvät lopulta varsin vauhdikkaasti. Eikä loppuratkaisu sitten ole helpoin mahdollinen vaan jättää mietityttämään, kuten tämänkaltaisessa psykologisessa tarinassa kuuluukin.

Lukuhaastelistalla kirja asettuu kohtaan 11. A book with a one-word title. Maalaismaisemia-lukuhaasteeseen saan tämän kirjan myötä yhden suorituksen. Myös Kirjallisia-blogissa on Viattomista kirjoitettu.

Kirjan sain luettavaksi kustantajalta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat