Siirry pääsisältöön

Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki

"Lupus pysähtyi huohottamaan ja tarkisti suunnan kompassista. Nuoli oli jälleen liikahtanut lähemmäs etelää. Eikö Vaeltaja levännyt ollenkaan?"
Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki
(Otava 2015)
255 sivua

Iida Sammalisto on vuonna 1995 syntynyt nuori kirjailija, jonka esikoisteos Tähtimosaiikki vie lukijansa toisenlaiseen maailmaan. Tuota maailmaa hallitsee kovalla kädellä Korppiruhtinas, jonka sotilaita pelätään ja vihataan. Tarinan keskeinen henkilö Suna on vaeltaja, joka kulkee vapaana kettunsa kanssa ja joutuu elämäntapansa vuoksi uhatuksi:
Ainahan valtiaamme on paheksunut vaeltajia, mutta nyt hän on kuuluttanut, että kaikki vaeltajat, katusoittajat ja kodittomat ovat lainsuojattomia ja "vapaata riistaa" niin kuin hän sen itse ilmaisi.
Suna on myös syy sille, että maan päälle, ihmisten joukkoon, laskeutuu Lupus. Ennustuksen vuoksi Lupus haluaa löytää Sunan, jota varten on olemassa suuri tehtävä. Lupus ei kuitenkaan ole ainoa Sunaa etsivä: viulunsoittajatytön kintereillä on myös Ronan, Korppiruhtinaan kätyri:
Hän oli metsästäjä. Armoton ja nopea. Pian nuo matkalaiset jäisivät kiinni. Kuin jänikset. Ja kuolisivat myös kuin jänikset. Selkä seinää vasten, umpikujaan ahdistettuina, kuolemanpelko silmissään. Ronan nuolaisi huuliaan. Siitä tulisi hauskaa.
Tästä asetelmasta syntyy jännite, joka saa lukijan seuraamaan punatukkaisen Sunan ja tämän Io-ketun sekä aikanaan myös Lupuksen taivalta halki poluttoman maailman, kohti pahamaineista Tornia. Hyvän ja pahan perinteisestä vastakkainasettelusta syntyy humanistisia arvoja korostava tarina, kun asiat ja ihmiset eivät olekaan musta-valkoisia vaan sisältävät myös lukuisia harmaan sävyjä.

Iida Sammalisto kirjoittaa kauniisti. Parhaimmillaan hän on kuvatessaan Sunan omaa maailmaa ja saadessaan lukijan mieleen syntymään kuvia siitä, mitä nuori vaeltaja matkallaan havaitsee.
Aamun rauhaa ei rikkonut mikään. Hyttysten parvet häilyivät suonsilmien yllä, kurjet astelivat ylväinä mättäillä ja katselivat hiljaisina matkalaisia, kun he kulkivat ohi. Taivas oli posliininsinistä lasia, suon yllä kuiskauksenkeveä usvahuntu. 
Tähtimosaiikki on hyvin kirjoitettua kotimaista nuortenkirjallisuutta, jonka toivon löytävän lukijansa. Tarina ei varsinaisesti pohjaudu vauhdikkaisiin juonenkäänteisiin, sillä paikoin tunnelma on hyvinkin tasainen - jos kohta loppua kohden vauhti kiihtyykin. Perinteisiä fantasian elementtejä hyödyntävän kertomuksen vahvuus on kauniissa kielessä ja mielikuvituksen voimassa.

Iida Sammaliston esikoisteoksesta on kirjoitettu myös Vinttikammarissa-blogissa.

50 kategoriaa -listalla Tähtimosaiikki suorastaan vaatii asettua kohtaan 6. A book written by someone under 30.

Kiitän kustantajaa, joka ystävällisesti lähetti kirjan luettavakseni.

Kommentit

  1. Luin jostakin tästä kirjasta ja ajattelin jo silloin (ja nyt kirjoituksesi luettuani vielä enemmän), että tämä pitää joskus tsekata. Haluan edes hitusen pysyä kirjoilla myös suomalaisesta nuortenkirjallisuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää siltä, että meillä on kotimaassa taitavia nuortenkirjallisuuden tekijöitä. Olisi kiva ehtiä enemmänkin nuortenkirjallisuutta lukemaan - tai ylipäätään mitä tahansa kirjallisuutta. :)

      Poista
  2. Voi, minuakin alkoi tämä kiinnostaa hirmuisesti! Kiitos Jonna vinkistä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä - toivottavasti pidät, jos kirjan päädyt lukemaan! <3

      Poista
  3. Tästä noresta kirjailijasta olenkin kuullut ja lukenut paljon hyvää! Toivotaan rutkasti onnea hänen kirjailijan uralleen! <3

    Upeasti arvioit kirjan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran vakuuttava tämä esikoisteos on, että innolla odotan Sammaliston seuraavaa teosta.
      Kiitos, Kaisa Reetta! <3

      Poista
  4. Tätä voisin suositella tyttärellä, kuulostaa ihan hänen kirjaltaan.
    Ai sinä olet mukana 50 kategoriaa -haasteessa. Minäkin otin sen ylös, mutta saa nähdä, saanko noin paljon ja erilaisia kirjoja luettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletan kirjan olevan parhaimmillaan nuoren lukijan käsissä. :)
      Minä olen asettanut tavoitteekseni lukea haasteeseen 25 kirjaa. Uskon, että tavoitteen saavutan, vaikka kategorioiden löytäminen käykin koko ajan vaikeammaksi. Kiinnostava haaste!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok