Siirry pääsisältöön

Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä

"Tämän kertomuksen aiheena ovat nämä hirvittävät kuilut ajatuksen ja sanan, tahdon ja sen ilmauksen, todellisuuden ja epätodellisuuden välillä sekä se mitä näissä kuiluissa kasvaa."


Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä
(Siltala 2014)
Ruotsinkielinen alkuteos Egenmäktigt förfarande 
– en roman om kärlek 2013
Suomentanut Sanna Manninen
214 sivua
Lena Anderssonin romaani on kertomus järkevästä Ester Nilssonista, joka elää järkevässä parisuhteessa aina siihen saakka, kunnes hän tapaa taiteilija Hugo Raskin ja rakastuu. Pitkäaikainen parisuhde jää taakse, kun rakkaus Hugoon vie Esterin mennessään.

Rakkaudessaan (hullaantumisessaan) Ester, älykäs ja itsenäinen nainen, ei huomaa, että hänen tunteisiinsa ei vastata samalla voimalla. Hän sortuu samaan kuin niin moni ennen häntä ja hänen jälkeensä: odottaa viestejä ja puheluita joita ei tule, uskoo ja toivoo.
Vastausta ei tullut, tuli vain musertava ahdistus. Se paheni päivä päivältä, kun Hugosta ei kuulunut mitään.
Ester tekee päätelmiä ja oletuksia miehen tunteista, ja tukea hän saa ”ystävätärkuorolta”, joukosta ystäviä, joille voi uskoutua ja joilta saa neuvoja ja varoituksia.

Rakkaus ei ole sokeaa vaan se näkee myös asioita, jotka eivät tue ajatusta rakastetun täydellisyydestä. Ester huomaa, että he eivät Hugon kanssa jaa samoja ajatuksia nautinnosta eikä keskustelukaan aina ole sillä tasolla, jolla nainen sen toivoisi olevan. Silti Hugossa on jotain, joka saa Esterin pauloihinsa pitkienkin hiljaisten jaksojen jälkeen. Toivo isolla alkukirjaimella herää, vaikka samalla on helposti luettavissa merkkejä, jotka eivät lupaa hyvää. Rakastuneen (ja pakkomielteisen?) on helppo ikävät merkit kuitenkin ohittaa ja tukeutua vain niihin, joihin sisältyy lupaus odotusten täyttymisestä.

Omavaltaista menettelyä -teoksen alaotsikko on Romaani rakkaudesta. Epätäydellisestä, romantisoimattomasta rakkaudesta romaani sanoo paljon, mutta samalla se puhuu myös esimerkiksi vallankäytöstä ja sanojen voimasta (tai voimattomuudesta). Teos on älykäs, tarkkakatseinen ja viiltävä kertomus rakkaudesta, joka ajaa nykyaikaiset ihmiset elämään tunteiden pauloissa ja tekemään asioita, joita voisi jonkun muun tekeminä pitää vain hölmöinä. Lena Andersson kuvaa romaanissaan ikiaikaisen tarinan rakastumisesta ja tunteiden aaltoilemisesta upealla, erityisellä tavalla. Hän kirjoittaa kauniisti ja omaperäisesti kliseistä sortumatta kliseisiin.
He olivat lakanneet puhumasta samalla hetkellä kun heidän ruumiinsa olivat aloittaneet. Rakkaus tarvitsee sanoja. Sanattomaan tunteeseen voi luottaa vain lyhyen hetken. Pitkällä aikavälillä rakkautta ei ole ilman sanoja eikä rakkautta pelkästään sanoilla. Rakkaus on nälkäinen peto. Se elää kosketuksesta, toistuvasta vakuuttelusta ja katseen kohtaamisesta. Kun silmät ovat hyvin lähekkäin, kumpikaan ei näe mitään.
Anderssonin romaanista ovat kirjoittaneet myös ainakin Taika, Karoliina, Kirsi, Liisa, Marjatta, Linnea, Katja, Minna ja Suketus.

Kirjabingosta kuittaantuu tällä teoksella ruutu Tänä vuonna julkaistu.

Kommentit

  1. "Pitkällä aikavälillä rakkautta ei ole ilman sanoja eikä rakkautta pelkästään sanoilla." - Tämä on hieno kirja täynnä hienoja viisauksia! Kaipaankin sitä omaan hyllyyni, jotta voisin aina sen syvyyksiin palailla.

    VastaaPoista
  2. Pidin tästä ihan älyttömän paljon. Tarinahan on sinänsä yksinkertaisuudessaan lähes mitäänsanomaton, mutta Andersson kertoo sen kiehtovasti, fiksusti ja hauskasti. Ihastuin myös Anderssonin kirkkaaseen ja selkeään tapaan käyttää kieltä. Yksi suosikeistani tämän vuoden kirjoista, ehdottomasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On totta, että varsinaisesti kirjassa ei tapahdu paljon, ja juonen selostaa aika nopeasti. Mutta Andersson kertoo asiat hienolla tavalla, pidin myös teoksen hienovaraisesti huumorista.

      Poista
  3. Minäkin pidin tästä. Tarkkanäköinen, ei kovinkaan miellyttävä ja siksi niin uskottava ja terävä. Andersson kirjoittaa hienosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarina on sellainen, että se voisi koitua kenelle vain, kuvatut tunteet ovat niin universaaleja ja uskottavia.

      Poista
  4. Tässä kirjassa on paljon viisautta. Tapaus on äärimmäinen, mutta lievemmässä muodossa ehkä kaikissa rakkaussuhteissa on näitä samoja vaikeuksia, sitoutumisen tarvetta ja sitoutumisen pelkoa. Aaltoilua, kuten totesit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska tässä on niin paljon kaikista rakkaussuhteesta tuttuja piirteitä, riittää kirjassa tarttumapintaa. Äärimmäisyyteen vienti on hyvä tehokeino.

      Poista
  5. Hullu rakkaus -yksipuolinenkin- on ikuinen, tyhjentymätön tarinan aihe... Voi voi, näitä ihanaisia kirjoja olisi NIIN paljon... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkaus todella on ikiaikainen tarinan aihe. Ja tässä aihetta käsitellään niin hienolla tavalla!

      Poista
  6. Tässä kirjassa on niin paljon hyviä sitaatteja, että signeeraan kirjan itselleni eli ei lähde kiertoon.

    Se mitä paljon tapahtuu ja on mahdollista tapahtua on Anderssonin kirjassa kerrottu viiltävän älykkäästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä lainasin kirjan kirjastosta, mutta mieluusti pitäisin sen hyllyssäni. On sellainen kutina, että kirjan äärelle olisi mukava palata ajoittain uudelleen.

      Kirja on todellakin viiltävän älykäs. Ei voi kuin ihailla.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok