Siirry pääsisältöön

Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan Anna

"Isä oli luonut Annan maailman. Aurinko nousi ja laski, vesi yleni ja aleni, vene tervattiin, jää ryskyi, tuli paloi liedessä ja silakat hautuivat perunoiden päällä. Anna oli Kuninkaan tyttö."
Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan Anna (Gummerus 1983)
Alkuteos Kungens Anna julkaistiin 1982
Suomentanut Kaija Kauppi
250 sivua
Mehiläisten kuoleman jälkeen kaipasin jotain kevyempää luettavaa. Sellaista tarjosi Kuninkaan Anna, joka sijoittuu saaristoon ja tarjoaa paitsi leppoisaa tunnelmaa ja rakkautta, myös upeita saaristo- ja luontokuvauksia:
Hitaasti kesä kääntyi lähtemään, se muokkasi erolle maaperää viileillä aamuilla, utuisella säällä ja varhaisella hämärällä. Puuttomalla saarella oli kuitenkin niin niukasti varjoa että valo viipyi siellä kauemmin kuin muualla: vielä elokuun lopussa voi kuvitella että vallitsi ikuinen keskikesä.
Kuninkaan Annan pääosassa on Anna, joka asuu saaren pienimmässä talossa, jota kutsutaan nurinkurisesti Kuninkaaksi. Isän menehdyttyä Anna joutuu sisarustensa ja äitinsä kanssa puurtamaan ankarasti, jotta elanto saadaan hankittua. Sitten saarelle ilmestyy taiteilija-Staffan, jonka myötä Anna päätyy rakkaalta Kökarin saarelta Tukholmaan.

Hahmona Anna on kovin viehättävä. Hän on maalaistyttö, joka ei hallitse kaupunkilaisten pelaamia pelejä mutta on tottunut raskaaseen työhön ja pidättyväisyyteen. Hän ei ole kostonhimoinen vaan haluaa toisille hyvää. Hänestä hehkuu sellaista valoa, että hänet toivoisi ystäväksi.

Jään ja Marsipaanisotilaan kohdalla ihailin Ulla-Lena Lundbergin kertojanääntä, joka on tyyliltään aivan omanlaisensa. Tuota samaa hiottua kertojanääntä ei vielä tästä romaanista niin vahvasti löydy, mutta ihailen suunnattomasti myös Lundbergin tapaa kuvata asioita yksityiskohtaisesti ja kauniisti. Esimerkiksi Annan seksuaalista heräämistä kirjailija kuvaa tavalla, joka ei anna aihetta kiusaantumiseen, vaikka niin voisi helposti käydä. Ja kuinka upeasti teoksessa kuvataankaan luonnon voimia, jotka ovat saaristossa voimakkaasti läsnä:
Meri pani parastaan. Se kaivoi mahtavia luolia pitkin pohjaa, täytti ne kuohuilla, imaisi taas tyhjiksi. Meri rullasi, se otti vauhtia, se rakensi torneja ja sorti ne, se löi ryskyvinä vuorina vasten Mörskärin tuulenpuoleista rantaa.
Tätä saaristolaisromaania on luettu ainakin Täällä toisen tähden alla -blogissa. Tänä keväänä romaani muuten ilmestyy uutena painoksena: yhteisniteessä on myös Kökarin Anna, joka on jatkoa Kuninkaan Annalle. Tuohon jatko-osaan pitää jossain vaiheessa tutustua myös.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat