Siirry pääsisältöön

Taiye Selasi: Afrikkalaistyttöjen seksielämä

"Heidän kirkkaat bubansa koristavat suurta puutarhaa kuin oudot säkenöivät kukinnot, jotka tulevat esiin vain öisin. Katsot heitä työhuoneen pimeydestä samalla mielenkiinnolla kuin tiedemies tarkkailee lajia. Harvinaista lajia."
Taiye Selasi: Afrikkalaistyttöjen seksielämä (Granta 1, 2013, Otava)
Suomentanut Marianna Kurtto
38 sivua
Novelli on julkaistu Suomen Grantan
ensimmäisessä numerossa.
Kun olin saanut luettua Taiye Selasin esikoisromaanin Ghana ikuisesti, tuntui välttämättömältä lukea uudelleen Selasin novelli Afrikkalaistyttöjen seksielämä, joka julkaistiin suomeksi maamme ensimmäisessä Grantassa viime vuonna. Novellista piti kuulemma alun perin tulla Selasin esikoisromaani, mutta lopulta novelli olikin kirjailijan mielestä sopivan pituinen juuri sellaisenaan.

Novellista ja romaanista löytyy paljon yhtäläisyyksiä. On äiti, joka jättää lapsensa; on eno, joka ottaa lapsen hoiviinsa. On Accra, Lagos, lentokenttä. Puutarhassa ääntelevät bulbulit, stipendi antaa mahdollisuuden opiskella Yhdysvalloissa. Toisin kuin romaani, novelli sijoittuu kuitenkin vahvasti Ghanaan: Nigeria ja Yhdysvallat jäävät vain maininnoiksi.

Novellin nimi ohjaa lukemaan tekstiä seksuaalisuuden näkökulmasta, ja seksuaalisuus onkin tekstissä voimakkaasti läsnä. Sitä ei kuitenkaan tuoda esille alleviivaavasti vaan enemmänkin rivien välissä, mikä sopii hyvin siihen, että päähenkilö, jolle kertoja puhuu, on 11-vuotias tyttö. Hänen kohdallaan nousee ristiriitaiseksi suudelma, joka hänelle merkitsee kotiutumista enon luokse mutta enon vaimolle jotain aivan muuta.

Suomen ensimmäisen Grantan tekstien yhdistävänä teemana on ruoka. Selasin novelli kytkeytyy teemaan mielestäni hyvin ohuesti.

Ihailen Selasin tapaa kirjoittaa vivahteikkaasti, sortumatta liialliseen osoittelemiseen. Tuo tapa näkyy sekä tässä novellissa että esikoisromaanissa.

Tästä novellista on kirjoitettu myös Kirja joka maasta -blogissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok