Siirry pääsisältöön

Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet

"Emma palaa pöytään käytyään hakemassa juomapöydästä uuden lasillisen ananasmehua. Ukki ja mummi ovat lähdössä.
-Tavataan altaalla, mummi sipaisee lähtiäisiksi Emman hiuksia.
Emma alkaa syödä sämpylää samalla kun ukki ja mummi kävelevät ulos ravintolasta. Emma ei näkisi heitä enää koskaan."


Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet (Tammi 2013)
237 sivua

Marja-Leena Tiaisen kirjoittamassa nuortenkirjassa Khao Lakin sydämet kerrotaan fiktiivinen tarina, joka perustuu todelliseen tragediaan, tapaninpäivänä 2004 Kaakkois-Aasiassa tappavaa tuhoa tehneeseen tsunamiin. Tarinan päähenkilö on 15-vuotias Emma, joka matkustaa lähes kymmenen vuotta tsunamin jälkeen takaisin Thaimaahan. Hän on perheestään ainoa, joka selvisi hengissä tuhoisasta hyökyaallosta.

Vaikka tsunami on tarinan liikkeellepaneva voima, ei siihen jäädä vellomaan, vaan pääpaino on nykyajassa, kun Emma on palannut isoäitinsä kanssa lomailemaan tuhansien hymyjen maahan. Muistot vuosien takaisesta menetyksestä kulkevat takaumina tarinassa mukana, mutta toisaalta Emma on tavallinen nuori, joka tapaa ikätovereitaan ja ihastuu. Tunteiden kohde on ruotsalainen Lukas, joka on myös kokenut tsunamin ja joka pukee surun sanoiksi:
"-Suru on vähän kuin tuo lyhty, Lukas pohti katsellessaan taivaalla kieppuvaa valoa. 
-Ensiksi se roihuaa ja polttaa, sitten liekki vähitellen pienenee. Surukin pienenee, ja tilalle tulee kaipaus. Ja toivo."
Emman ja isoäidin matkan päätavoitteena on etsiä ja löytää thaimaalainen mies, joka onnistui pelastamaan Emman hukkumiselta. Matkalla Emma myös palaa rannalle, jolla hän menetti perheensä, ja jättää hyvästit vanhemmilleen, veljelleen, ukilleen ja mummilleen.

Emman tarinan ohessa kirjassa kulkee myös samanikäisen Venlan tarina. Venla lomailee perheineen Thaimaassa, tutustuu tsunamin tuhoihin ja saa uuden ystävän.

Khao Lakin sydämet on koskettava tarina, joka palauttaa mieleen tsunamin jättämän valtavan tuhon. Kirjassa ei jäädä liikaa hekumoimaan suruun vaan kaiken takaa on löydettävissä myös lohtua: suurten menetysten jälkeenkin elämä voi jatkua.

Marja-Leena Tiaisen romaanista on kirjoitettu ainakin Kirsin kirjanurkassa, Tarinoiden taikaa -blogissa, Lukutoukan kulttuuriblogissa ja Kirjakirpussa.

Kommentit

  1. Nyt vasta noteerasin tämän Khao Lakin sydämet ja luin muidenkin postauksia kirjasta. Pitääpä ehdottomasti etsiä tämä kirjastosta käsiin, vaikuttaa koskettavalta kirjalta.

    VastaaPoista
  2. Kyllä tähän kirjaan kannattaa tosiaan tutustua!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat