Siirry pääsisältöön

Kari Hotakainen: Luonnon laki

"Älä kato ittees, kato taivasta." 
Kari Hotakainen: Luonnon laki (Siltala, 2013)
283 sivua
Kari Hotakaisen uutuusromaanin ensimmäinen virke vie mukanaan ja luo odotuksia: mitä onkaan tulossa, kun jo aloitus hurmaa?
Romaanin päähenkilö on maalämpöpumppuyrittäjä Rautala, joka joutuu auto-onnettomuuteen ja päätyy vakavasti loukkaannuttuaan pitkäksi aikaa sairaalaan. Yhtäläisyydet Hotakaisen omaan elämään ovat ilmeiset, vaikka erojakin toki löytyy kosolti.
Yrittäjä Rautala on ennen auto-onnettomuutta harjaantunut paitsi maalämpöpumppualalla, myös veronkierrossa. Sairaalassa hän kokee omakohtaisesti, mihin maksetut verorahat menevät - ja mihin niiden maksamattomienkin olisi pitänyt mennä. Samaan aikaan Rautalan isä Väinö toimii vaimonsa Kertun omaishoitajana ja tytär Mira odottaa esikoistaan. Kun mukana tarinassa ovat vielä muut saman osaston potilaat ja sairaanhoitaja Laura, on yhteiskunnan vaikutus esillä monella tapaa. Kun Rautalan saattaminen kuntoon sairaalassa vie omaisuuksia, samaan aikaan Leikkaaja pyrkii säästämään yhteiskunnan varoja, televisiossa puhutaan omaishoidon tuen leikkaamisesta ja Laura antaa kasvot sille massalle, joka tekee pienipalkkaista työtä ajoittain jaksamisensa rajoilla.
Kuten jo aloitus kertoo, on Hotakainen edelleen mestarillinen kielenkäyttäjä ja sanataituri. Hänen tapansa ilmaista asioita on viehättävä ja kiinnostava. Paikoin on pakko vain pysähtyä hämmästelemään, miten hienosti hän osaa ilmaista arkipäiväisiä asioita. Luonnon laki ei kuitenkaan tarinana kuulu mielestäni Hotakaisen parhaimpiin - esimerkiksi vuonna 2009 julkaistu Ihmisen osa oli mielestäni parempi. Uutuusromaanissa on paikoin pienoista tyhjäkäyntiä, ja sivujuonteena kulkeva Leikkaajan tarina jää irralliseksi.
Yhtä kaikki, Luonnon laki on kuitenkin taattua Hotakaista ja ehdottomasti lukemisen arvoinen teos. Suomalaisten yt-neuvottelu-uutisten ja säästötoimenpiteiden keskellä on hyvä palauttaa mieleen, että jokainen meistä voi joutua yhtäkkiä tilanteeseen, jossa hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoama tuki ja turva tulee enemmän kuin tarpeeseen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok