Siirry pääsisältöön

Tekstit

Mikko Kamula: Ikimetsien sydänmailla

"Samassa kuului vihainen sihahdus, ja jokin olento ponnahti hetkeksi kuopasta esiin. Tenho hieraisi silmiään hämmästyneenä. Olento oli näyttänyt muhkuraiselta nauriilta. Ahma perääntyi surkeasti ulisten kuono entistä enemmän veren peitossa."
Ikimetsien sydänmailla on Metsän kansa -sarjan avausosa, joka vie lukijan tutustumaan 1400-luvun Savoon ja Savossa asuviin ihmisiin, erityisesti Juko Rautaparran uudisraivaajaperheeseen. Perheessä on kolme lasta, joiden näkökulmista arkista elämää murheineen ja iloineen tarkastellaan: Heiska haluaa erämieheksi, Varpu kaipaa uusia ihmisiä elämäänsä ja Tenho on kiinnostunut metsän salaisuuksista, joita tuntuu riittävän.

Perheen tavanomainen elämä mullistuu suuresti, kun lappalaisnoita nostattaa karhun perheen kimppuun. Karhu tekee tuhoa ja vie mennessään vastasyntyneen Mielon. Mielon äidin surua kuvataan koskettavasti, ja samalla todentuntuinen on Varpun käsitys siitä, miten surut pitää jättää taakse ja katse kohdistaa tulevaisuuteen.

Elo 1…
Uusimmat tekstit

Enni Mustonen: Lipunkantajat

"Marja sanoi että meitä tullaan katsomaan ulkomaita myöten, vastasin tyynesti. Ollaan kuulemma maailman ensimmäiset naiset, jotka on vaaleilla valittu kansanedustajiksi."
Lipunkantajat jatkaa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaa ja siten Nimettömistäja Mustasukkaisistatuttujen naisten kertomuksia. Yhteiskunnallinen tilanne on epävakaa, ja Hilma ja Anna ovat kumpikin tahoillaan edelleen valmiita tekemään oman osansa tulevaisuuden ja kotimaan puolesta.

Suurlakko ja sortovallan vastustaminen eivät riitä vaan eteen tulee myös kysymys yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Kuten historiasta tiedetään, oli Suomi aikanaan hyvin edistyksellinen, mitä äänioikeuskysymykseen tulee. Enni Mustosen romaanin päähenkilöt ovat muiden mukana taistelemassa sen puolesta, että myös naiset saavat äänestää ja siten vaikuttaa yhteiskunnan asioihin.

Vaikka Hilma ja Anna elävät erilaisissa elämäntilanteissa ja eri yhteiskuntaluokissa - toinen on perheellinen ompelijatar, toinen naimaton opettajatar …

Katja Kallio: Yön kantaja

"Amandan koko elämä taas oli luettavissa näistä papereista. Jokainen puute ja virhe ja harha-askel siitä lähtien kun hän oli syntynyt; hänen sisikuntansa väärät mitat ja kummalliset muodot ja väärät asennot. Hänestä oli olemassa virallinen, vangin puvussa otettu valokuvakin, vaikkei hän tiennytkään oliko se näiden paperien mukana."
Kuumailmapallon korista, korkealta taivaalta, suunnattomasta vapaudesta ahtaaseen vankeuteen, pieneen selliin Seilin saarelle päätyy Amanda Aaltonen, 26-vuotias nainen, mukanaan vähäinen määrä tavaroita, joissa "ei ollut paljoa luetteloimista". Seilin houruinlaitokseen Amanda matkaa Åland-höyrylaivalla ja päätyy keskelle merta.
Sinistä taivasta on vaikka kuinka paljon, vielä paljon enemmän kuin vettä. Amanda sulkee silmänsä. Hän ei millään jaksa sitä kaikkea. Takana ovat levottomat irtolaisvuodet Ranskassa, edessä vankeusvuodet suomalaisessa saaristossa. Amanda uskoo oleskelunsa olevan väliaikaista, totuus on toinen. Saaren omalaatuinen …

Affinity Konar: Elävien kirja

"Tarhan parakit olivat entisiä hevostalleja, mutta nyt niihin oli koottu kaikki meidän kaltaisemme: kaksoset, kolmoset, viitoset. Meitä oli satoja ja kaikki pakattu sänkyihin, jotka eivät olleet sänkyjä vaan tulitikkuaskeja, pieniä rakoja, joihin ihmiset sullottiin; meitä oli päällekkäin lattiasta kattoon, pakotettuina pienenpieniin laatikoihin kolme tai neljä kerrallaan niin, että tyttönen hädin tuskin tiesi, mihin hän päättyi ja mistä toinen alkoi."
Ihan en kesälukemiseksi Elävien kirjaa välttämättä suosittelisi, sen verran kylmäävä tarina on kysymyksessä. Silti kirjan lukemista suosittelen, sillä romaani tuo holokaustista kertovaan kirjallisuuteen oman tärkeän lisänsä: keskiössä ovat lapset, joita tohtori Mengele tutkii periaatteella tarkoitus pyhittää keinot. Tarhaan valikoiduilla on hieman paremmat olot kuin muilla keskitysleirivangeilla, mutta kärsimys on läsnä jatkuvasti.

Romaanin minäkertojina toimivat kaksossiskot Pearl ja Stasha, jotka 12-vuotiaina joutuvat Auschwi…

Martina Haag: Olin niin varma meistä

"On aivan hiljaista. Ääntäkään ei kuulu. En erota edes tuulta. Kaikkialla on pelkkää hiljaisuutta. Olen kuulevinani oman verenkiertoni kohinan. Täällä ei ole muita kuin minä. Suunnaton yksinäisyys kietoutuu ympärilleni ja puristaa rintaani."
Olin niin varma meistä (Adilbris*) on selviytymistarina: Petran avioliitto on hiljattain päätynyt eroon, ja nainen pakenee Ruotsin Lappiin yksin. Mökkivahdin työ "Euroopan viimeisellä erämaa-alueella" sopii naisen elämäntilanteeseen hyvin, kun avioero on vielä surutyötä vailla ja samalla pitäisi kirjoittaa uutta kirjaa.

Romaanin nykyajassa ollaan erämaamökissä Ráhnukassa, otetaan vastaan enemmän tai vähemmän omanlaisiaan retkeilijöitä ja ollaan omien ajatusten kanssa silloin, kun vieraita ei tule.

Nykyhetkestä palataan takaumin muutamien kuukausien taakse Ingaröhön ja Tukholmaan ja avataan sitä, mitä unelmapari Andersin ja Petran välillä on tapahtunut. Miksi avioliitto, jonka piti olla erityinen ja onnistunut, päätyy eroon? Miks…

Lars Kepler: Hypnotisoija

"Tulta, ihan kuin tulta. Ne olivat hypnotisoidun pojan ensimmäiset sanat. Hengenvaarallisista vammoista huolimatta - hänellä oli satoja veitsenviiltoja kasvoissa, jaloissa, vartalossa, selässä, jalkapohjissa, niskassa ja takaraivossa - hänet oli vaivutettu syvään hypnoosiin siinä toivossa, että hänen katseensa kautta saataisiin nähdä mitä oli tapahtunut."
Hypnotisoija avaa suomalaistaustaisesta poliisista Joona Linnasta kertovan sarjan. Joona Linna jää kuitenkin enemmän taustahahmoksi, kun valokeilaan asettuu Erik Maria Bark, hypnotisoija, jonka Linna pyytää apuun raa'an rikoksen tutkinnassa.

Heti dekkarin alussa löytyy ruumiita. Urheilukentän pukuhuoneesta löytyy surmattuna mies. Miehen perhe on myös surmattu, vieläpä hyvin raa'asti. Perheen nuorimmainen ja äiti ovat kuolleita, teini-ikäinen poika Josef on vakavasti loukkaantunut. Perheen vanhin lapsi, tytär, asuu jo muualla ja on siten selvinnyt verilöylystä. Joona Linnalla on syytä epäillä, että tytär on vaarassa, …

Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta

"Sitä ihmistä, joka hän oli eläessään minun kanssani, ei enää ole. Sitäkään, joka minä olin hänen kanssaan, ei enää ole. Kerran oli olemassa me, elimme yhdessä, ja nyt se elämä on ohi ja hän on unohtanut, keitä me olimme. Hän on tapahtuneen ulottumattomissa, ja minä myös."

Geir Gulliksenin romaani Kertomus eräästä avioliitosta kertoo Jonin ja Timmyn avioliitosta, joka - kuten kirjan alkusivuilla jo selviää - on kariutunut. Timmy on lääkäri, Jon on on journalisti ja kirjailija. Ehkä ammatin vuoksi jälkimmäinen päätyy kertomaan 20-vuotisen avioliiton raunioitumisen hetkistä, avaamaan eroon johtaneita tapahtumia ja luomaan eräänlaisen tilinpäätöksen yhteiselämän loppumisesta.

Kuten moni muu, myös Jon ja Timmy uskovat, että heidän liittonsa on erilainen ja erityinen. He eivät eroa vaan ihmettelevät erilleen päätyneen tuttavapariskunnan ratkaisua. He antavat toisilleen vapautta voidakseen elää yhdessä.

Sitten tilanne kuitenkin muuttuu. Timmy tapaa miehen, jonka kanssa viettää aik…